Noin kaksi viikkoa sitten Romaniassa jälleen alettu pyydystämään kulkukoiria ja viemään niitä Bio Bazaan kuolemaan, vaikka Save The Dogs oli tehnyt pormestarille ehdotuksen siitä, että niitä koirien omistajia, jotka eivät koiriaan sterilisoi, alettaisiin verottamaan. Näin siis saataisiin ihmiset sterilisoimaan lemmikkinsä ajoissa, jotteivat ne pääsisi lisääntymään hallitsemattomasti. Lisäksi 95% koirista Cernavodassa on sterilisoitu Save The Dogsin ansiosta. Nyt vain täytyy toivoa, että STD onnistuu taistelussaan saadakseen koirien järjettömän tapon loppumaan Romaniassa, jottei 8 vuoden kova työ valu kokonaan hukkaan..

Iloisempia uutisia onkin sitten, että Kodittomien Koirien Yhdistyksen kautta on nyt seitsemän onnellista koiraa varattuna, jotka odottelevat uutta kotiansa Suomesta. Kaikille uusia tulokkaita odottaville siis onnea tulevan kanssa ja jaksamusta odottamiseen.

Pitkästä aikaa pääsen taas tänne omilta kiireiltäni kirjoittelemaan..

Tässä jonkin ajan sisällä olen alkanut miettimään, että miksi ihmiset eivät harkitse rescue koiran hankkimista tarpeeksi tarkkaan? Itseltäni kun on "valitettavan" moni ihminen kysellyt koiraa yhdistyksen kautta ja todennut toiminnan muka olevan huonoa, kun koiraa ei minun kauttani suoraan saakkaan (muistavat minulla siis olleen kotihoidossa koiria) ja koska koiran hankkivat ihmiset siis tosiaan haastatellaan sijoitusvastaavan toimesta ja koiran hankinnassa yllätys yllätys on vaatimuksiakin. Myöskään sitä ei ymmärretä, että rescue-koiran hankinnan jälkeen saattaa ilmestyä pieniä, niin kuin isojakin ongelmia, jotka täytyy yrittää ratkaista jollakin muulla tapaa kuin koiran pois antamisella. Ihmiset hyvät rakkaat, ennen kuin edes harkitsette koiran hankkimista KKY:n tai minkään muunkaan rescue-yhdistyksen kautta, ottakaa ensin selvää mitä on omistaa hyvin todennäköisesti kamalia kokenut koira ja älkää nyt herran tähden ottako koiraa ainakaan hetken mielijohteesta.

Sitten toiseen aiheeseen, levittäkää mahdollisimman paljon sanaa siitä, että yhdistyksen kautta etsii tällä hetkellä kiireellinen Liza koira kotihoitopaikkaa tai omaa pysyvää kotia. Mutta painottakaa samalla, ettei kiinnostuslomaketta kannata / saa todellakaan laittaa hetken mielijohteen takia, vaan asiaa pitää harkita kauemmin kuin se viisi minuuttia. Hetken mielijohteesta kun kärsii pahimmassa tapauksessa kaikki, varsinkin koira.

Sanaa yhdistyksestä kannattaa muutenkin levittää, sillä vaikka Save The Dogs tarjoaa Romaniassa ilmaisen steriloinnin koirille ja kissoille, lähestyy kuukausittainen uusien koirien määrä 50 kappaletta. Tämä on erityisen huono juttu jo pelkästään senkin takia, että tarhat täyttyvät huomattavasti nopeammin kuin koirat saavat koteja ja näin ollen jossain vaiheessa viimeistään tulee vastaan tilanne, ettei tarhalle voida enää ottaa koiria, jolloin moni mahtava koirapersoona jää vaille toista mahdollisuutta.

Ja muuten, kaikki ovat tervetulleita yhdistyksen infopisteelle PetExpoon 24.-25.4 ja kyselemään lisää yhdistyksestä. Paikalla on myöskin entisiä Romanian katukoiria rapsuteltavana ja näin voit itse tulla paikan päälle toteamaan, miksi koirat yhdistyksen tarhalla ansaitsevat uuden mahdollisuuden.

Viime päivityksessäni kun kerroin Calarasin tarhalle viedystä Alinista, niin nyt on sitten tässäkin tarinassa tapahtunut onnellinen käänne. Alinin vasen silmä on saatu onnistuneesti leikattua pois ja muutenkin koira on toipumiseen päin koko ajan. Ja nyt eräs Sveitsiläinen perhe on näillä näkymin adoptoimassa kyseisen koiran itselleen, kunhan Alin on parantunut enemmän ja se on myös asianmukaisesti rokotettu. Pidetään nyt sitten peukkuja pystyssä, että tämäkin koira saisi oman ja rakastavan kodin kokemansa onnettomuuden jälkeen.

Calarasin tarhalla on kumminkin edelleen 160 koiraa ilman kotia, joille ilmeisesti kumminkin saadaan sijoituspaikka Cernavodan ja Medgidian tarhoilla, mutta paras vaihtoehtojan aina olisi saada koirat suoraan omaan kotiin tai mahdollisesti edes kotihoitopaikkaan. Mutta kun miettii, että alunperin Calarasin tarhalla oli 270 koiraa vailla paikkaa, jonne se sijoitettaisiin, on tuo kodin saaneiden / kotihoitopaikan saaneiden koirien määrä aivan tajuton ja onneksi näin päin. Tämä jälleen todistaa, että myös eläimiä ajattelivia ihmisiä löytyy edelleen.

Ja eilen pääsi jälleen yhteensä kuusi onnellista koiraa Suomeen, kolme omaan kotiinsa ja kolme kotihoitopaikkaan. Onnea koirien uusille omistajille uudesta perheenjäsenestä ja uusille kotihoitajille onnea ja kärsivällisyyttä. Muistattehan myös varautua siihen, että kotihoidokkinne lähtee jossain vaiheessa ja omasta kokemuksesta voin sanoa sen olevan hankalaa.. Mutta ajan kanssa helpottaa ja koirasta luopuminenkin tulee olemaan helpompaa ajan kanssa.

Nyt vain mahdollisimman moni levittämään sanaa KKY:stä, jotta saataisiin mahdollisimman moni koira omaan ja rakastavaan kotiin ennen joulua, joka lähestyy uhkaavan nopeasti.

Juuri luin Save the Dogsin sivuilta, että muutama päivä sitten Calarasin tarhalle on tuotu satunnaisen ohikulkijan toimesta huonokuntoinen koira, joka sai nimen Alin. Alin on joutunut hyvin todennäköisesti joko hakatuksi tai toisen kulkukoiran hyökkäyksen kohteeksi. Nyt vain toivotaan, että Alin toipuu ja saa oman rakastavan perheen jostain päin maailmaa. Sekin kun on ansainnut hyvän elämän kokemiensa kurjuuksien jälkeen..

Huonokuntoisia koiria on kumminkin valitettavasti Romaniassa hyvinkin paljon ja siksi niitä kaikkia ei voida millään pelastaa, vaikka haluttaisiinkin. Mutta, aina kannattaa muistaa, että vaikka kaikkia ei voida pelastaa, voidaan edes yhden koiran elämää parantaa antamalla sille uusi mahdollisuus.

Tämän tähden pienikin lahjoitus tarhalle on todella suuri, pelkällä kolmella eurollakin kun saa jo rokotettua yhden koiran. Ja mitä saat kolmella eurolla Suomesta? Yhden karkkipussin? Leipäpaketin? Ja pelkällä kymmenellä eurolla saa jo ruokittua yhden koiran kuukauden ajan. Kymmenen euroakaan kun ei oikeastaan ole yhtikäs mikään summa täällä Suomessa..

Mutta jos nyt ei kumminkaan mentäisi pelkästään rahasta puhumiseen, vaan ajateltaisiin positiivisempiakin asioita.. Lemmikkimessut lähestyvät ja niihin on enää vain muutama viikko aikaa. Kodittomien Koirien Ystävät RY on myös paikalla edustamassa ja tietenkin mukana on myös yhdistyksen kautta Suomeen tulleita koiria, eli tervetuloa tutustumaan yhdistykseen ja sen kautta tulleisiin suloisuuksiin. Paikan päälle voi myös tuoda lahjoitustavaroita Romaniaan lähteväksi.

Ja iloisia uutisia hiukan lisää tähän samaan kasaan.. Eilen sai taas yksi Romanian tuonti oman kodin. Kyseessähän siis tosiaan oli 3-vuotias Daisy-tyttönen joka oli minulla allekirjoittaneella kotihoidossa. Ja jälleen saan vähän aikaa kärsiä haikeasta olosta, joka kumminkin siirtyy sen hyvän olon alta pois, joka tulee kun tietää edes yhden koiran saaneen vakituisen kodin ja ikioman perheen. Tämä on yksi syy, miksi niin pidän kotihoitajana olosta, saan auttaa edes yhtä koiraa kerrallaan sopeutumaan normaaliin kotielämään, ennen kuin se lopullisesti muuttaa omaan kotiinsa. Saan myöskin tutustua moneen aivan ihanaan koirapersoonaan, jotka olisin varmasti pitänyt kaikki itselläni, jos vain elämäntilanne ja asunnon koko sen sallisivat. Toisaalta, jos olisin miljonääri, niin minulla olisi varmaan hyvinkin monta rescue-koiraa kotonani, sen verran koukuttavaa tämä rescue-touhu on.

Mutta siis tosiaan, toivottavasti näemme Lemmikkimessuilla, Myyrmäkihallissa 31.10.2009 - 01.11.2009 ja tervetuloa yhdistyksen infopöytään juttelemaan ja kyselemään lisää yhdistyksestä..

Olen nyt jo jonkin aikaa seuraillut yhdistyksen sivuilta, kuinka koiria varataan ja hetken päästä ne ovatkin jo uudelleen adoptoitavina.. Ihmiset ihanat rakkaat, harkitkaa oikeasti tarkkaan ennen kuin varaatte koiran, varsinkin kun kyseessä on rescue-tapaus. Rescue-koiralle kun voi olla hyvinkin vaikea paikka luopua omasta perheestään, jonka on vihdoin saanut ja johon on oppinut luottamaan. Se kun ei ole koiralle lähellekään niin helppoa, kuin koirasta luopuvalle ihmiselle.

Verrataanpa tätä koiran perheen menetystä vaikka siihen, että sinut hylättäisiin lapsena jonnekin, ilman että tietäisit mitään perheestäsi ja sinulla ei olisi ketään keneen luottaan. Vihdoin saat (pahimmassa tapauksessa vasta usean vuoden päästä) perheen, johon opit luottamaan ja jota opit rakastamaan. Kuvittelet tätä onnea jatkuvat lopputtomiin. Kunnes tuleekin se yksi surkea päivä, jolloin todetaan ettet sovikaan tähän perheeseen ja sinut lähetetään pois. Kuinka rikkinäiseksi ja surkeaksi tuntisit oman olosi tässä tilanteessa? Toipuisitko tästä kenties koskaan, jos toipuisit niin kuinka pian?

Ei, en kumminkaan moralisoi tai syyttele ketään, ymmärrän, että jos palautukseen on ihan oikea syy, mutta sitä en ymmärrä, että koira palautetaan oman ajattelemattomuuden ja hetken mielijohteen takia. Koirakin kumminkin on elävä olento ja turhaan aiheutamme rescue-tapauksille enää yhtään kurjaa muistoa elämästä. Emmehän me niitä itsekään kovin mielellämme halua kohdallemme.

Miettikää siis tarkkaan ennen kuin varaatte koiran yhtään mistään, edes kasvattajalta, saatika sitten rescue-koiraa. Rescue-koiralle kun pitää pystyä lupaamaan loppuelämän koti ja niitä ei todellakaan saisi hylätä ihan heppoisin perustein.